maanantai 24. syyskuuta 2012

Kun mikään ei riitä... EI MIKÄÄN!!!

No mehän oltiin ihan hyvin tässä massaa kerätty ja veriarvot oli ekassa viikkokontrollissa oikeen hyvät. Jätkälle aloitettiin uudestaan kokeiluluontoisesti pepsid josko vielä saatais ruokahalua nostettua jos se maha on vieläkin vaan äreä ja olihan se... Pepsid päivässä ja koirahan alkoi syömään niinku normaalit koirat huonona päivänä... ;) Ja se on meille paljon...

Oli sitten koira niin paljon kerännyt ruokahalua ja intoa ja vauhtia, että olin hänen kanssaan autolla liikenteessä ja käytiin lihakaupassa... (siis minä kävin...) Ostin ihmisille jauhelihaa ja possun jotain piffiä... Kappas... tuolla on ydinluuta tuoreena... minäpä otan sellaisen... onko jotain muuta?? Jaa tollasia rustojuttuja!! Hei hyvä idea!!! EI HYVÄ IDEA!!! Hyvä idea!! EI HYVÄ IDEA!!!!

Menin autoon ja päätin sitten antaa yhden sellasen reilu 30cm rustokylkiluupuikon hälle jäisenä kaluttavaksi... Jätkähän ei todellakaan oo ahminut yhtään mitään vaan pilkkoo jokaisen papanankin suussaan ennen nielemistä ja esim koulutus namit pitää jauhaa myös ihan puruksi oikeen ajan kanssa... Jätkä meni maate hanttimiehen jalkatilaan ja alkoi natustaa ohuemmasta päästä... Ja järsi... ja järsi... ja järsi... 15 min päästä pysähdyin firman eteen ja tarkoitus oli ottaa pari kassia siitä kyytiin ja jatkaa kotiin... Antaa pojan nyt järsiä vielä vähän kun ei ollut päässyt kovin pitkälle järsimisessä...

Tulin kassien kanssa autoon ehkä 10 min päästä ja katsoin että jäljellä on enää paksusta päästä reilu 10cm pätkä ja sekin on väärinperin suussa joten nyt voisi olla hyvä hetki ottaa rusto pois niin ei mee maha ihan sekasin.... Käden ojennus kohti koiraa.... JA HUPSISTA!!! Sinne se solahti kurkusta alas kuin silakka pingviinin kitaan!! Ihan käden ulottuvissani se nielaisi sen.... Vaistomaisesti tietysti koiran kita auki ja pakko oli todeta että alas meni...

Ajoin kotiin ja nauroin (vitutustani) että johan taas piti sattua... Miten ihmeessä näin voi käydä.... Miten helvetissä mä olinkaan niin tyhmä?? Matkaa oli ehkä 10min jäljellä ja vähän paddya yskitti matkalla, eli tuskin rusto oikeen sinne mahalaukkuun kokonaan mahtui.... Jälkeenpäin olisin nyt ehkä yrittänyt oksettaa heti, mutta silloin mietin että en uskalla josko se on siellä sitten poikittain ja tulee vaan vielä pahempaa jälkeä aikaan... Kyllähän tollanen ohut rustotikku sulaa?? (HAAA HAAA!!! MILLÄ SULAA KUN PEPSIDILLÄ LAIMENNETAAN MAHAHAPOT POIS)

No tämä siis tapahtui lauantaina ja nyt on tiistai.... Hyvin varhainen tiistai.... En ole yöllä juuri nukkunut... Jätkä vielä maanantai aamuna sonti kiinteää ja söi keskimäärin hyvin... Päivällä mies oli kuitenkin huomannut että ei ole juonut ihan entiseen tahtiin ja syöminen edelleen hieman nihkeetä... Samaan kiinnitin minä illalla huomiota, mutta oli hyperaktiivinen ja söi kuitenkin jotain ja joi silmälumeeksi.... Vasta myöhään illalla nukkumaan mennessä kakkasi sitten löysemmän keon ja sitten oli todettava vaan että huomenna mennään lääkäriin...

Nyt on sitten se huomen... Viduttaa ihan armottomasti kun taas menee satalappusia ihan turhaan lekurireissuun... Jos meillä ei olisi tuota Addisonia niin antaisin itse kotona parafiiniöljyt ja yrittäisin tulostuttaa, mutta nyt kun on tää saakelin paska Addison niin toi nestetasapaino on niin perkulaan tärkeä, enkä uskalla yhtään pelleillä tän kanssa...

Että pidetään peukkuja taas tähänkin päivään... Ja jumankauta mä oon niin varma pikkuhiljaa että en ota taaskaan enää koskaan koiraa... Niin ihana kun tuo otus on niin niin JÄRKYTTÄVÄÄÄÄÄÄÄ tää stressaaminen ja epäonnen määrän sietäminen on myös...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti