Paddyn kaikki arvot priimaa ja koira on ollut lääkkeiden pöydälle siirtämisen jälkeen ihan superaktiivinen ja hyvävointinen. Ekaa kertaa oli virtsan ominaispainokin niinkuin pitää... Ainut mistä tuli pieni nootti oli taas suola... En ole antanut suolaa enää ylimääräistä kun on ollut ihan jees ilmankin olevinaan vaan kyllä se verikokeissa näkyy...
Tänään vielä tutkittiin lisää silmiä jotka edelleen punottaa enempi ja vähempi ja vuotaa myös enempi ja vähempi. No silmistä erittyy tarpeeksi kyynelnesteitä molemmista silmistä. Nyt lääkäri päätyi siihen että on tällainen joku "tila" missä silmien joku systeemi ei tajua mitä vastaan pitää kuinkakin paljon taistella ja tästä syystä punoittaa ja vuotaa... Vuoden ikään mennessä moinen vaiva korjaantuu itsestään ja nyt pitää vaan taistella näitä mahdollisia tulehduksia vastaan vielä muutama kuukausi.
Tää on kuitenkin niin pikkujuttu verrattuna tähän mitä nyt on koettu jo tähän asti... :D Että iso hymy...
Meidän jätkänpätkä on hyljänny mut. Se fanittaa ihan satasella miestä ja mä oon vaan se pakollinen paha joka muuttuu kiinnostavaksi vain silloin kun on herkkuja, remmi tai muita temppuiluvälineitä tarjolla. Eipä siinä mitään, mutta eniten jurppii se isännän perään vinkuminen ja vouhkaaminen. Siihen palaa käpy sitten ihan justiinsa... :)
Jätkänpätkältä vedettiin otsatukka vekka edellisen tekstin kirjoittamisen jälkeen.. Onhan tuo hieman rumempi nyt, mutta näen nuo punaiset silmät paremmin ja pystyn niitä seuraamaan...
 |
| Joku ei tykkää pinneistä... YHTÄÄN!!! |
Ohessa vielä kuva jäbästä kun ne otsahaivenet oli peittämässä näkökenttää.... (kynimisen jälkeen istui rappusilla tuntitolkulla ja tuijotteli taivaan lintuja ja ohikulkevia ihmisiä... normaalisti meni aina vaan rappusille maate)
