Täällä ollaan!

Mitäs meistä nyt kirjoittelisi... No sairautta on tietty pakko käydä vähän läpi... Paddy on nyt ollu vähemmällä kortisonilla kun florinef on saatu aika balanssiin. Saatiin ystävämme giardia taas takaisin ja sillä selittyi alkuvuoden kaksi pahaa suolistotulehdusta ja sitämyötä myös paljon ripulipaskaa... Nyt on kuitenkin giardiasta ensimmäiset puhtaat näytteet annettu ja koira siirrettiin BARFaamaan. En oikeen usko tai tajua vieläkään osaavani ruokkia koiraani, mutta kyllä tuo nyt elää...

Jätkälle ei maistu vihreät. Hyi olkoon jos laitan jotain lihojen joukkoon niin menee sapuska hyvin pitkin hampain ja toisinaan jopa ollaan koko päivä syömättä. (vaan eipä tipu muuta) Vielä ei maha kunnolla kestä esim kahta kanansiipeä vaan tulee heti kova maha ja "kalkkipaskaa" Yritänä nyt kanankauloilla saada sen puolen hoidettua ja toisinaan myös pötköstä luumurskaa. Öljynä menee pellavaa ja lihoina nyt nauta ja kana alkuun (kala sai irvistämään) Jätkä on ennen vetäny kyllä kokonaisia silakoita mutta kyllä pakko myöntää että tuo kalamössä haisee niin jumalattoman hirveelle että en koskis minäkään.

Eli opetellaan josko saataisiin tällä kuurilla maha siihen kuosiin että ei enää giardia pesiydy. Toivon myös apua vuotaviin silmiin ja näin pääsen luultavasti eroon possuallergianpelostani... Paddy siis on mun mielestä possulle allerginen vaan eipä se oikeesti siihen nyt reagoi vaikka luumurskassakin on possua... On mun joku oma mielleyhtymä kun on aina menny ripulille possun jälkeen.

Paddy on oppinut ihan sikana uusia temppuja. Kaikenmoisia hyppyjä, tasapainoiluja, tassutemppuja... Ihan siis järkyttävän paljon kaikkee ihmeellistä. Ylpein olen nyt tästä jalkojen päällä kävelystä... vaikka onkin sen jo pari kk osannu.

Kovasti kevään kynnyksellä pohdin karvojen jättämistä tai kynimistä. Kortisoni on saattanu vaikuttaa siihen että on aika jäätävä karvamäärä ja siihen jää sitten ihan koko maailmankaikkeus kiinni. Kesällä saattais olla helpompaa mökillä lyhyemmällä turkilla mutta toisaalta rakastan tuota pitkää karvaa. Nyt oon vetäny mahanalusen jo klaniksi jotta saa "kylmyyttä maasta" ja olen kyninyt myös paikat jotka tuppaa huopumaan (mahanalunen, jalkojen sisäsyrjät, hännänalunen yms)

Toistaiseksi meillä menee siis ihan ok. Nyt on pian edessa pallien poisto ja ensimmäiset epäviralliset koiratanssikisatkin vielä!!

MAHTAVAA KEVÄTTÄ

Eletään ja ollaan!

Meillä menee ihan suhteellisen hyvin! Paddy on vedellyt muutamat kerrat ripulia tässä tän vuoden puolella. Kaikki kerrat on luultavasti jostain sairauteen liittyvästä syystä jota en pysty jäljittämään. Olen alkanut kirjata ylös ripulipäiviä ja niitä edeltävien päivien tapahtumia ja ruokia. Katsastan myös josko esim tulee joku kasvupyrähdys tai muuta heti sen jälkeen että on kropan oma rasitus niinkuin pari kertaa on itseasiassa ollut... Ripuli juuri ennen kun alko jalka nousemaan ja nartut haisemaan nenässä... Kerran jäbä otti toista senttiä korkeutta ihan viikossa ripulin jälkeen yms juttuja.

Ollaan aloitettu rallytoko ja koiratanssi. Paddy on ihan ilmiömäinen oppimaan temppuja!! Nyt en enää pystyis edes luettelemaan kaikkia tassutemppuja ja muita kommervenkkejä joita ollaan treenattu ja opittu! Vieläkään ei osaa istua "kerjäysasennossa" kun ei vaan pennun fysiikka vielä taida riittää... Myös liian monen tassutempun yhtäaikainen treenaaminen on kostautunut ja nyt sitten kaikki tassut huitoo ilmaa kaikilla käskyillä... Ollaan kuitenkin aika hyvin matkalla oikeaan suuntaan :D

Jätkä osaa aika kaunissti kääntyä myötä ja vastapäivään ja jalat menee kaunista ristiaskelta. Toisinaan tuppaa vielä ottamaan muutamia kenguruloikkia ihan varmuuden vuoksi ja edestä sivulle mennään takaperinhypyllä joka on toki tehokas ja nopea tapa liikkua mutta en sitten tiedä kuinka sallittu :D

Meidän lattiakammoinen kakara oppi vasta viimeviikolla oikeesti hyppäämään sohvalle ja sänkyyn. Edelleenkään ei hyppää autoon (paitsi miehen farmariin jossa lattia on matalalla) Ollaan oikeen treenaamalla treenattu lumipenkoissa tuota ylöspäin hyppäämistä. Ulkona hyppää 120cm lumivallin päälle ihan keposesti mutta kotona ei pystynyt sohvalle hyppäämään... :D

Olen pitänyt paddyn otsatukan lyhyenä ja se on ollut hyvä juttu. Silmät on tulehtuneet tässä välissä kerran ja nyt on taas lääke tauolla ja vuotaahan nuo aika rajusti vaan ei vaaleaa eritettä niin annan olla...

Olemme keskimäärin hyvin onnellisia ja iloisia tällähetkellä!! Toivottavasti saan piakkoin jotain videonpätkää tai kuvia tännekin niin pysyy jonkunmoinen päiväkirja kasassa...

Lekurissa käyty taasen!

En tiedä miten saisin tarpeeksi leveän hymyn tähän aikaseksi... :Dx25 tai jotain??

Paddyn kaikki arvot priimaa ja koira on ollut lääkkeiden pöydälle siirtämisen jälkeen ihan superaktiivinen ja hyvävointinen. Ekaa kertaa oli virtsan ominaispainokin niinkuin pitää... Ainut mistä tuli pieni nootti oli taas suola... En ole antanut suolaa enää ylimääräistä kun on ollut ihan jees ilmankin olevinaan vaan kyllä se verikokeissa näkyy...

Tänään vielä tutkittiin lisää silmiä jotka edelleen punottaa enempi ja vähempi ja vuotaa myös enempi ja vähempi. No silmistä erittyy tarpeeksi kyynelnesteitä molemmista silmistä. Nyt lääkäri päätyi siihen että on tällainen joku "tila" missä silmien joku systeemi ei tajua mitä vastaan pitää kuinkakin paljon taistella ja tästä syystä punoittaa ja vuotaa... Vuoden ikään mennessä moinen vaiva korjaantuu itsestään ja nyt pitää vaan taistella näitä mahdollisia tulehduksia vastaan vielä muutama kuukausi.

Tää on kuitenkin niin pikkujuttu verrattuna tähän mitä nyt on koettu jo tähän asti... :D Että iso hymy...

Meidän jätkänpätkä on hyljänny mut. Se fanittaa ihan satasella miestä ja mä oon vaan se pakollinen paha joka muuttuu kiinnostavaksi vain silloin kun on herkkuja, remmi tai muita temppuiluvälineitä tarjolla. Eipä siinä mitään, mutta eniten jurppii se isännän perään vinkuminen ja vouhkaaminen. Siihen palaa käpy sitten ihan justiinsa... :)

Jätkänpätkältä vedettiin otsatukka vekka edellisen tekstin kirjoittamisen jälkeen.. Onhan tuo hieman rumempi nyt, mutta näen nuo punaiset silmät paremmin ja pystyn niitä seuraamaan...

Joku ei tykkää pinneistä... YHTÄÄN!!!

Ohessa vielä kuva jäbästä kun ne otsahaivenet oli peittämässä näkökenttää.... (kynimisen jälkeen istui rappusilla tuntitolkulla ja tuijotteli taivaan lintuja ja ohikulkevia ihmisiä... normaalisti meni aina vaan rappusille maate)

Meillä voidaan sairaan hyvin :D

Ihan on pakko tulla hehkuttamaan kun ollaan oltu toista viikkoa täysin normaalin koiran omistajia. Paddyn lääkkeet siirtyivät jääkaapista pöydälle säilytykseen ja johan alkoi taas lyyti kirjoittaa.... En osaa vielä sanoa onko se ihan koko totuus, mutta nyt tuntuu tehoavan. Flofinef lääke kun on jääkaapissa säilytettävä niin jaettiin lääkkeet dosettiin aina viikoksi ja heitettiin jääkaappiin säilytykseen. Nyt kuulemma kuitenkin ne lääkkeet kastuivat kondenssivedestä ja näinollen lääkeaineet pilaantuivat ennen aikojaan... (säilyvät siis tiiviissä purkissa mutta eivät dosetissa)

Huomattiin jälkikäteen jopa sellainen teoriaa tukeva asia, että maha oli sekaisin useimmiten juuri su-ma välisenä yönä ja viikonloppuna koira oli aina huonovointisempi... Alkuosa viikosta oli sitten aina parempaa ja loppuviikkoon syöminen hiipui....

Nyt Paddy syö päivittäin samaa määrää, kakka on normaalia ja koira on aktiivinen. Olen iloinen....

Mutta......

Paddyn silmät vuotaa edelleen rujosti ja ollaan jo yksi lääkekuuri saatu tulehdukseen. Ongelma on kuitenkin silmän ympärystät ja niiden karvat jotka silmää ärsyttävät varsinkin sisänurkassa. Edessä lienee leikkaus samalla kun jätkältä viedään pallit...

Nyt ollaan pohdittu josko paddyn naamakarvoja parturoitaisiin jo valmiiksi. (leikattaessa varmaan parturoitaisiin ainakin jonkun verran naamaa kuitenkin.) Tätä puoltaa myös se että paddy juoksi tänään neljästi puutapäin... :D Jätkä juoksi uudessa ympäristössä toisen nuoren koiran kanssa ja aina vaan osui niihin kahteen puuhun.... Ehkä me aloitamme tämän rodunomaisen ulkomuodon rujon raiskaamisen saksien kanssa... Ennen otetaan kyllä paljon vielä kuvia...

Paddy Osaa :D

No sainpa vihdoin kuvattua edes ulkona tehtäviä juttuja. Jätkän käppänä oli niin särmänä ennen kun kamera laitettiin päälle.. Sitten kun kuvattiin niin oltiin kovin löysää poikaa ja juokseminenkin on ihan lässyä... (samoin hyppiminen ja ylenpaattinen kontaktin haku)

Elikkäst ensimmäisessä istu, maahan, sivu, odota, kierrä, kiipee, "vilkuta" yms yms pikkuhömppää... Ja toki siis 6kk kakaran suorittamana... Emäntäkin teki pari mojovaa palkitsemismokaa, mutta sellasta se vaan on kun kameran laittaa päälle...

Sitten seuraavassa muistui, että jotain unohtu...  Tämä pujottelu on hiukan uutta ja aika kivaakin niin sehän on sitten pariin kertaan pakko kokeilla pieleen ennen onnistumista... (noi lasten vinkunat tulee naapurista... ollaan rajanaapurit lastentarhan kanssa...) Paddy tykkää kovasti tuosta kiertämisestä, niin siihen on aina hyvä lopettaa ja saa sillä myös onnistumisen vaikka muuton meniskin vähän penkinalle.

Viimosena sitten vielä tuli mieleen että yläfemmat unohtu! Paddyn eka temppu joka lienee aika rodunomainen liike koska hän oppi sen jo ensimmäisten viikkojen aikana. Silloin toki vain yhdellä tassulla silleen niinku oikeesti, mutta nyt jos yläfemmaa pyytää niin tulee kaks tassua ja turpavärkki aina pääliskauppaan... Sisätiloissa kun temputtaa niin vielä saa pyydettyä nätin yhden tassun läpäytyksenkin...

 

Sääli että olen niin laiska ja saamaton. Pätkä tuntuisi oppivan ihan mitä tahansa vaan keksin opettaa ja todella nopeasti. Olen yrittänyt katsastella koiratanssitunteja ja nyt myös rallytokoa ehkä... Vaan ei osu kurssit vuorotyöläiselle sopiviin aikoihin ei sitten millään.

Pakki parantumassa

Taas on alkanut maha kiinteytyä.. Kortisonit ylös ja antibioottia kaikkine lisineen kitaan. Nyt on sonta jo pötkön mallista mutta väri on melko väärä :D Eli kellertävää ja vaaleaa on sonta. Toisaalta on tuo ruokailukin edelleen kanaa ja riisiä pipanalla höystettynä.

Tässä ripulijaksossa oli hyvää se että sapuska on maistunut entiseen tapaan tai jopa paremminkin. Päiväpaskoja tuli parina päivänä ja öisin ollaan juostu ulkosalla lähinnä pissireissuilla kun kortisoni pistää juomaan ja kusemaan.

Käytiin tipassa lauantaina ja veriarvot olivat edelleen priimaa. Lääkäri oli vahvasti sitä mieltä että tämä on nyt ihan normaali mahatauti jota on täällä todella runsaasti liikenteessä. Löytyi pienellä kyselyllä lähipiiristäkin monta koiraa jotka olivat paskoneet vettä viikon.... Eli ollaan ihan ok :)

Eteenpäin siis taas vaan.... ja vielä meinaan mennä kerran kokeilemaan josko päästäisiin koirakouluun johonkin...

Sairastelusta...

Kyllä... me ollaan oltu ihan terveitä tässä välissä aina eiliseen asti... ihan vaan siltä varalta kirjotan että joku luulee meidän sairastavan ihan jatkuvasti.

Paddy on siis voinut hyvin paksusti ja jatkuvasti veriarvot ovat parantuneet ja elukka on ollut hyper normaali... Kunnes sitten eilen alkoi ripulointi... VOI TURKASEN PERSSULKA!! Nyt kyllä harmittaa oikeen vaan urakalla. Jätkä ensin vetäs ripulit yöllä ja sitten työpäivän aikana ja taas illan oli normisti... käytiin eläinlääkärilläkin kun oli kontrolliverinäytteiden aika ja en ollu huolissani vielä jätkän mahasta kun kerran oli niin aktiivinen koko päivän... Nyt sitten tänään on sama ripaska jatkunut ja ihan vettä tulee toisinaan... Nyt oli jo hiukkasen veto poissa... tai siis kokonaan mutta mies kun tuli kotiin niin jätkä oli taas superaktiivinen. Ruoka jopa alkoi nyt iltaa kohden maistumaan, mutta maha ei ole vielä antanut merkkiä parantumisesta. Nyt pidetään sormet ja varpaat ristissä että ei tarviis huomenna lähteä tippaan.

Raivostuttavaa tässä on se että nämä takapakit tulee AINA just sillon kun ollaan osallistumassa vihdoin ensimmäiseen koulutukseen. Koko Addison iski kun saatiin paikka agilityn pentukurssilta... Sitten yhtenä yönä oksensi kun olin päättänyt jo että mennään koiratanssiin yhteen paikkaan... Nyt sitten tulin toisiin aatoksiin ja ajattelin mennä tähän lähinnä olevaan koirakouluun jossa olis ollu rallytokoa yms temppukoulutusta, vaan eipä mennä nyt sitten vielä sinnekään...

Jäbällä oli painoa sellanen 11,2 kg eilen ja säkä huinii siinä 40cm kinttaalla... En tiedä... Ei ole laiha missään nimessä mutta paino tuntuu tuolleen numerona kovin vähäiseltä (joskin kotivaaka näyttää yli 12kg) Toisaalta se edellisen koiran 80kg oli hiukka eri kategoriassa niin siihen verraten kaikki on vähäistä...

Hyvin maistui ruoka ennen tätä mahapöppistä... Liikuntaa on tullut harrastettua paljon! Uusia temppuja on kellahtaminen ja jalkojen melkoisen sujuva pujottelu! En oo muuten ennen listannu tänne temppuvalikoimaa?

Seuraa
istu
maahan
sivulle
yläfemma
kiipeäminen erinäisten esineiden päälle
merkin kiertäminen
tasapainoilu kapealla puulla
"kuoleminen"
jalkojen pujottelu
"väärän puolen seuraaminen" ja puolen vaihto lennosta
paikka
noutaminen
renkaan läpi (ennen meneminen... nykyisin tunkeminen... rengas jääny vähän pieneksi)
osaa myös "hyppiä" esteitä eli menee maassa olevien keppien yli ohjatussa järjestyksessä

Jaa siinä ne tais ollakin sitten jo?? Himpura... pitää alkaa opettamaan uusia :D Tarkoitus oli opettaa alkuun temppu / viikko ja kuvata aina, vaan niin on jääny tavoitteet... Ainakin kuvaamisen suhteen... Melkeen tää on temppu per viikko vauhtia menny kyllä...

Josko viikonloppuna sais kameran latinkiin ja jotain todistusaineistoa isoista sanoista.... Siis jos tuo jätkä on hengissä viikonloppuna...